 |
| Eunuch Park; fifteen stories of love and destruction Palash Krishna Mehrotra Penguin Books India 2009 |
Palash Krishna Mehrotran novellikokoelma Eunuch Park kertoo tarinoita rakastamisen vaikeudesta nykypäivän Intiassa. Kirjassa prostituoidut, transvestiitit, murhaajat, narkomaanit, opiskelijat ja kaikenlaiset häslääjät etsivät tilaa rakastaa ja tulla rakastetuiksi. Intiassa se ei aina ole kovin helppoa ja varsinkin mitä enemmän poikkeaa normista, sen vaikeampaa todellisen rakkauden löytäminen on.
Mehrotra tempaa viidessätoista novellissaan lukijan varjoisien kujien ja hämärien porttikonkien maailmaan, jotka tavallinen kaduntallaaja kiertää kaukaa. Nämä novellit ovat oiva osoitus siitä, että ovatpa mieltymyksemme ja perversiomme minkälaisia tahansa, niin rakkautta me kaikki kaipaamme. Intian vanha kulttuuri ja melkoisen konservatiivinen ihmiskäsitys on pikku hiljaa muuttumassa, kun uusi, koulutettu sukupolvi saa äänensä kuuluviin. Aikaisemmin kummallisuuksina pidetyt hijrat ovat vähitellen saamassa äänensä kuuluviin ja homouden tuomitsemisesta lain edessä ollaan hiljalleen luopumassa, mutta tällaiset suuret muutokset ottavat toki aikansa, eikä mikään tapahdu yhdessä yössä. Tässä perhekeskeisessä yhteiskunnassa on valtavan paljon hyvää ja sellaista, mistä mekin länsimaissa voisimme ottaa oppia, mutta pienen ihmisen elämässä tämä aiheuttaa myös odottamattomia hankaluuksia; kun kotona häärää koko ajan joku serkku tai täti tai isoäiti tai naapurin kakarat, niin mistäpä löytää paikka, jossa tehdä rakkautta?
Mehrotra tempaa viidessätoista novellissaan lukijan varjoisien kujien ja hämärien porttikonkien maailmaan, jotka tavallinen kaduntallaaja kiertää kaukaa. Nämä novellit ovat oiva osoitus siitä, että ovatpa mieltymyksemme ja perversiomme minkälaisia tahansa, niin rakkautta me kaikki kaipaamme. Intian vanha kulttuuri ja melkoisen konservatiivinen ihmiskäsitys on pikku hiljaa muuttumassa, kun uusi, koulutettu sukupolvi saa äänensä kuuluviin. Aikaisemmin kummallisuuksina pidetyt hijrat ovat vähitellen saamassa äänensä kuuluviin ja homouden tuomitsemisesta lain edessä ollaan hiljalleen luopumassa, mutta tällaiset suuret muutokset ottavat toki aikansa, eikä mikään tapahdu yhdessä yössä. Tässä perhekeskeisessä yhteiskunnassa on valtavan paljon hyvää ja sellaista, mistä mekin länsimaissa voisimme ottaa oppia, mutta pienen ihmisen elämässä tämä aiheuttaa myös odottamattomia hankaluuksia; kun kotona häärää koko ajan joku serkku tai täti tai isoäiti tai naapurin kakarat, niin mistäpä löytää paikka, jossa tehdä rakkautta?
Vaikka Mehrotra kirjoittaakin aika traagisista ihmiskohtaloista, niin ei hän huumoriakaan ole täysin unohtanut. Parhaimpana esimerkkinä on kokoelman niminovelli, jossa opiskelijat, opettajat, tavalliset perheen äidit ja -isät etsivät lounastunnilla paikkaa, jossa rakastella. Eunukkien ylläpitämää puistoa puskineen "vuokrataan" tähän tarkoitukseen ja keskeisellä paikalla sijaitseva viheralue onkin kovassa käytössä, tosin eunukkien välit eivät ole parhaat mahdolliset ja puskista voi joutua maksamaan useampaankin kertaan vuokraa.
The Nick of Time - novelli vie lukijan nuoren miehen pään sisään. Tarinassa yritetään hahmottaa taustoja sille, miksi mies tuntee halua pukeutua naisten vaatteisiin ja minkälaista tyydytystä hän siitä saa. The Farewell on katkeran suloinen tarina kaverista, joka koulussaan ihastuu kauniiseen tyttöön ja tekee kaikkensa, että saisi hänet omakseen, mutta tyttö ylenkatsoo poikaa, eikä pidä tätä kyllin hyvänä seurustelukumppanina. Myöhemmin poika lukee sanomalehdestä Delhissä tapahtuneesta bordelli-ratsiasta ja tunnistaa kuvasta nuoruudenrakkautensa. Dancing with Men vie lukijan hämärään salakapakkaan, jossa miehet voivat toteuttaa halujaan olla lähellä toisia miehiä ja Freshers´ Welcome paljastaa ensimmäisen vuoden miesopiskelijoiden varsin seksuaalisia nolaamisrituaaleja yliopistojen käytävillä ja kuitenkin halun olla osa tätä ikiaikaista perinnettä ja porukkaan kuulumista.
Mehrotra on löytänyt mielestäni kiinnostavia aiheita novelleilleen, mutta tuntuu, ettei hän olisi saanut niistä kaikkea irti. Jos aihevalinnat ovat näinkin rankkoja, niin olisin ehkä toivonut rankempaa tekstiäkin. Nyt jäi vähän sellainen maku, että kirjailija pidättelee itseään eikä päästä mielikuvitustaan lentoon ihan täysillä. Toisaalta on tietenkin mahdollista, ettei kirjaa olisi koskaan Intiassa julkaistu, jos teksti olisi ollut vieläkin rouheampaa. Novellien pituus on kymmenisen sivun luokkaa ja ne pitävät kestonsa ajan mielenkiintoa yllä, vaikka kaikki tekstit eivät ihan napakymppejä olekaan. Joka tapauksessa oli kiinnostavaa kurkata vähän turisti-Intian toisellekin puolelle ja päästä tirkistelemään maailmoja, jotka eivät ole ihan jokaisen kakkupala.
The Nick of Time - novelli vie lukijan nuoren miehen pään sisään. Tarinassa yritetään hahmottaa taustoja sille, miksi mies tuntee halua pukeutua naisten vaatteisiin ja minkälaista tyydytystä hän siitä saa. The Farewell on katkeran suloinen tarina kaverista, joka koulussaan ihastuu kauniiseen tyttöön ja tekee kaikkensa, että saisi hänet omakseen, mutta tyttö ylenkatsoo poikaa, eikä pidä tätä kyllin hyvänä seurustelukumppanina. Myöhemmin poika lukee sanomalehdestä Delhissä tapahtuneesta bordelli-ratsiasta ja tunnistaa kuvasta nuoruudenrakkautensa. Dancing with Men vie lukijan hämärään salakapakkaan, jossa miehet voivat toteuttaa halujaan olla lähellä toisia miehiä ja Freshers´ Welcome paljastaa ensimmäisen vuoden miesopiskelijoiden varsin seksuaalisia nolaamisrituaaleja yliopistojen käytävillä ja kuitenkin halun olla osa tätä ikiaikaista perinnettä ja porukkaan kuulumista.
Mehrotra on löytänyt mielestäni kiinnostavia aiheita novelleilleen, mutta tuntuu, ettei hän olisi saanut niistä kaikkea irti. Jos aihevalinnat ovat näinkin rankkoja, niin olisin ehkä toivonut rankempaa tekstiäkin. Nyt jäi vähän sellainen maku, että kirjailija pidättelee itseään eikä päästä mielikuvitustaan lentoon ihan täysillä. Toisaalta on tietenkin mahdollista, ettei kirjaa olisi koskaan Intiassa julkaistu, jos teksti olisi ollut vieläkin rouheampaa. Novellien pituus on kymmenisen sivun luokkaa ja ne pitävät kestonsa ajan mielenkiintoa yllä, vaikka kaikki tekstit eivät ihan napakymppejä olekaan. Joka tapauksessa oli kiinnostavaa kurkata vähän turisti-Intian toisellekin puolelle ja päästä tirkistelemään maailmoja, jotka eivät ole ihan jokaisen kakkupala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti